top of page
  • Kirjoittajan kuvaMiira Niemelä

Miten minusta tuli seksityöntekijä?

Lyhyt vastaus: olin taloudellisesti pahassa paikassa ja halusin pois matalapalkkatyöstä. En sano, että kaikki sellaisina mielletyt työpaikat ovat huonoja, mutta itse kaipasin enemmän kontrollia, mitä teen ja millä ehdoilla.


Tammikuussa 2020 olin omillaan asuva lukiolaisnuori, joka kituutteli opintotuella. Monen mutkan kautta perheeni vanha koira päätyi minulle ja tein siivousalan töitä samalla, kun kävin opiskelin. Jouduin toteamaan, että koira ei voi olla loputtomia aikoja yksin, mutta en selviä sen eläinlääkärikuluista, ellen tee täysiä tunteja. Lisäksi olin tullut huomanneeksi, että perehdytys työpaikallani takkusi usein ja yritykset, joille työskentelin vuokratyöläisenä, saivat antaa minusta myös valheellista palautetta. Asiaan ei puututtu, vaikka esimieheni tiesi, että osa siivousyrityksen asiakkaista tunnettiin hankalina.


Pohdin seksityötä ensimmäisen kerran tuossa tilanteessa, mutta se näyttäytyi minulle isona mörkönä, joka syö koko pikkusormen, käden ja ruumiin, jos siihen päin edes vilkaisee. Lisäksi minulla ei ollut kauheasti edes kokemusta makuuhuoneen puolelta, joten jatkoin puurtamista harjan varressa. Minulla ei ollut silloin tarpeeksi tietoa aiheesta; nykyään toivon, että olisin aloittanut jo aikaisemmin.


Valmistuin puoli vuotta "myöhässä" eli joulukuussa 2020 ja taloudellisen tilanteen uhatessa kääntyä sangen negatiiviseksi, luovuin jo monesta vaivasta kärsivästä koirastani. Tiesin aloittavani opinnot ammattikorkeassa syksyllä, mutta mitä tekisin koko puoli vuotta? Kokeilin puhelinmyyntiä, mutta siinä tökki sama, mikä siivoamisessakin; olin aina vaivaksi, toisten edessä ja nyt myös suoranaiseksi häiriöksi. Kestin asiakkaiden huutamista ja moittimista puhelimessa kolme päivää.


❤️ Halusin työn, jossa asiakas kokee palveluni tarpeelliseksi ja mielekkääksi. Työn, jossa asiakas lähestyy _minua_. Mielestäni ihan inhimillinen vaatimus jostain, johon sitoudut kymmeniksi tunneiksi viikossa.


Yle julkaisi tuolloin alkuvuodesta 2021 dokumentin seksityöstä ja katsoessani sitä päätin yrittää sittenkin. Dokumentti oli aito ja antoi paljon realistisemman kuvan alasta, kuin mikään aikaisemmin näkemäni julkaisu. Toki ensimmäinen kerta oli kiusallinen, mutta ei epämiellyttävä. En tuntenut oloani "käytetyksi" tai likaiseksi, vaan ilahduin tunteesta, kun sain täyttää itse omaa kalenteriani. Myöhemmin ihanien asioiden lista on kasvanut (kuin myös negatiivisten).


Nykyään en ole enää tilanteessa, jossa "helppo raha" olisi tarpeellista, vaan toimin rakkaudesta yrittäjyyteen ja ihmislähtöiseen työhön. Voin sanoa, että olen tämänhetkisessä unelmatyössäni, vaikka en toivokaan tekeväni tätä seuraavaa kolmeakymmentä vuotta, koska tässä ei voi "edetä". En voi laajentaa yritystä tai palkata apulaisia, kehoni ei kestä itse työtäkään määräänsä enempää, tuntipalkkaa voi aina nostaa, mutta sitten pitäisi kansainvälistyä...


Koen tekeväni työtä, jolla on merkitystä niin asiakkaiden kuin kollegoideni näkökulmasta sekä nautin oman ammattitaitoni kehittämisestä, seksityö kun on paljon muutakin kuin seksiä. CV¨ssäni lukee, että olen yksityisyrittäjä ja otsikon alle olen ylpeästi luetellut taitoja, joita olen oppinut näiden lähes kahden vuoden aikana. Jos en saa töitä sen vuoksi, en halua sellaiselle ihmiselle työskennelläkään.



bottom of page